Ensimmäinen viikko Lissabonissa

Noniin, nyt olisi ensimmäinen viikko Lissabonissa takana päin. Tosi hyvä fiilis kaikesta! Töissä oon jo oppinut paljonkin uutta ja Lissabon on tullut kivasti tutuksi. Sain vihdoin myös hankittua julkisen liikenteen kuukausikortin. Tähän mennessä oon kulkenut metrolla Viva Viagem  Zapping- kortilla, johon ladataan rahaa ja yksi matka maksaa 1,33€. Viikossa on kerennyt kulua siihen jo melko paljon rahaa... Kuukausikortti maksaa 36€ ja maksoin 12€ lisää, jotta sain sen kiireellisenä. Muuten sen olisi saanut vasta muutaman viikon päästä. Tulee todella paljon halvemmaksi, koska nyt jo kulunut yli 30€, koska olen kulkenut melko paljon metrolla.

Kuukausikorttiin tosiaan tarvitsee valokuvan ja sen hankkiminen ei ihan niin helppoa ollutkaan. Jokaisella metroasemalla kyllä on sellainen koppi, jossa voi kuvan ottaa, mutta melkein joka asemalla ne on ollut rikki. Sitten kun löysin koneen joka toimii, sain otettua kuvan ja sen jälkeen kone ilmoitti olevansa rikki :D En kestä. Ruutuun tuli numero, johon voi soittaa. Soitin sitten numeroon, jossa tietenkin puhuttiin portugalia. Sain kuitenkin palvelua englanniksi kun pyysin, selitin ongelman ja nainen puhelimen toisessa päässä oli todella ystävällinen. Hän kertoi, että he voivat hyvittää minulle koneen syömän 5€, mutta tarvitsevat tilinumeron. Noh, eihän minulla sitä mukana ollut, koska olen päättänyt kuljettaa mahdollisimman vähän mukanani pienessä lompakossa, jotta kaikki ei häviä mikäli nyt joku minut päättäisi ryöstää. Hän kertoi, että voin soittaa myöhemmin uudelleen ja ilmoittaa tilinumeron sekä kysyi "is there something else i can help you, miss Emma?" Ihanaa, kun saa niin hyvää palvelua. En sitten kuitenkaan koskaan soittanut uudelleen numeroon.. :D

Eilen löysin työmatkalla uuden toimivan valokuva-automaatin ja minulla oli valmiina 5€ seteli. Aikani siinä yritin saada seteliä syötettyä, mutta kone ei sitä millään hyväksynyt. Menetin jo hermoni ja olin lähtemässä, mutta ulkopuolella oli mies, joka kysyi englanniksi, että eikö kone toimi. Kerroin tilanteen ja hän tarjoutui vaihtamaan setelini kolikoihin. Kiittelin kovasti, hän kysyi mistä olen ja kun kerroin olevani Suomesta, hän totesi olevansa Argentiinasta. Toivotimme toisillemme mukavaa päivää ja hän meni jälkeeni ottamaan kuvan.


AktoStudiolla työkaverit on todella mukavia, oon nauranut niiiin paljon :) Oon saanut harjoitella käsin liitoksien tekemistä ja myös auttanut entisöinnissä. Aivan mahtavaa!

Koulussa monia asioita tehdään koneilla, joten perinteinen käsin tekeminen on tuntunut melko uudelta ja hieman haasteelliseltakin. Toki ollaan hieman harjoiteltu esim. sahan ja taltan käyttöä, mutta siihen se on jäänyt ja suurin osa tehdään kuitenkin koneilla. Sahaaminenkaan ei ihan niin helppoa oo, kun voisi kuvitella :D

Oon nyt tehnyt kaksi erilaista lohenpyrstöliitosta käyttäen apunani vain talttaa ja puista vasraraa. Niin kivaa! Aluksi olin taltankin kanssa hieman hukassa, mutta hetken harjoittelun jälkeen jo huomaa kehityksen. Huomaan kyllä itsevarmuudenkin kasvavan koko ajan. Ihanaa on myös se, että työkaverit kannustavat todella paljon ja käskevät koko ajan olla stressaamatta.

Niiin ja tosiaan, vein niitä salmiakkeja. Haha. Kaikki olivat heti, että eeeeei taas näitä mustia juttuja. Aktolla on ollut harjoittelijoita esim.Tanskasta ja sieltä on tullut myös salmiakkia tuliaisiksi. Nauroivat hieman, että mikä siinä on, että näitä aina tuodaan eikä esim. suklaata. Kerroin, että veikkasin kyllä, että he eivät niistä pidä, mutta halusin kuitenkin tuoda, koska monille suomalaisille salmiakki on suurta herkkua, kuten esim. minulle. Kiittelivät kovasti ja hieman pyytelivät anteeksi, mutta nauroivat silti, että eihän näitä kukaan voi syödä. Sain siis syödä kaikki salmiakit itse, jes :D Kaikki kyllä suostuivat maistamaan salmiakkia, mutta totesivat siinä sitten kuitenkin, että pitääkö tämä syödä loppuun vai kehtaako heittää kesken kaiken roskiin. Kerroin etten loukkaannu asiasta ja niin lensi salmiakit suusta roskikseen :D